Illan tullen jään kuunsiltaa katsomaan. Sitä pitkin kuljen ajatuksissani kohti tuntematonta. Sitä pitkin kulkiessani en pelkää, sillä silta on valaistu. Kuu loistaa. Täysikuu.
Aamun tullen silta häviää tullakseen joskus uudelleen. Mielestäni se ei häviä ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti